Liikunta ei ole päämäärä

Tämä tuli mieleen näin maanantaiaamuna, kun täytyi huonojen yöunien vuoksi miettiä uudelleen päivän treenejä. Ei siis heti aamusta salille tänään, vaan mieluummin paremmalla ololla alkuillasta. En halua että liikunnasta tulee pakonomaista suorittamista vailla tavoitetta.

Toki tässä fiiliksen kuuntelemisessa on riskinsä, kun pää sanoo luonnostaan ei, älä lähde mihinkään vaan jatka unia. Nyt tämä tuntui kuitenkin pakolta, kun heräsin yöllä melkein tunniksi pyörimään. Minulla on vielä hieman opettelua tuon unirytmin löytämisessä niin että pääsen ylös 5.50. Tilanne olisi voinut olla eri jos illalla ei olisi ollut sopivaa slottia.

Aiemmin minulla oli tapana ajatella, että jos nyt yhdenkin kerran jään nukkumaan pidempään, se on laiskottelua. Tämä johti sitten ylivaativaan minään; en koskaan saavuttanut tavoitteita, koska tavoitteet eivät olleet selviä tai sitten ne olivat aina normaalin ihmisen mahdottomia saavuttaa.

Mainokset